Slider

Isälle.

2.7.2018







Viikko kahdeksannenkymmenennentoisen syntymäpäiväsi jälkeen sinä lähdit. Olit ollut sairas jo kauan. Alzheimerin tauti oli kymmenen vuoden kuluessa vähitellen hivuttanut sinut pois. Viimeisinä vuosina poissa oli se isä, jollaisena sinut opin tuntemaan. Jonka tulen muistamaan.

Olimme vierelläsi viimeisinä hetkinäsi. Me kolme - minä, sisareni ja äitini eli vaimosi. Silitin päätäsi ja ajoittain hyräillen ja hiljaa lauluoin "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie". Se tuntui luonnolliselta, ikiaikaiselta taidolta kohdata kuolema. Olin pelännyt sen olevan jotakin muuta.

Kuoleman merkit hiipivät hitaasti ihmisen ruumiin ylle. Et puhunut enää aikoihin. Ennen niin liikkuvainen ihminen oli menettänyt taitonsa kävellä. Viikko ennen kuolemaasi lopetit syömisen ja juomisen. Viimeisinä päivinäsi vain nukuin. Toivon, että kipulääke piti kivut poissa.

Hetki ennen kuolemaasi avasit silmäsi. Hetken tunnuit olevan läsnä enemmän kuin aikoihin. Hengitys lakkasi. Viimeisten pitkien henkäysten jälkeen myös suuri, lämmin ja vahva sydän lakkasi pamppailemasta. Uskon, että sinun on nyt hyvä olla siellä minne lähdit.

Isä! Olit ja olet minulle rakas. Nämä viimeiset vuodet ovat olleet jatkuvaa luopumista. Et enää istunut nojatuolissa kirja kädessä. Et enää kulkenut kotisi ja kirjaston väliä suuri sininen kassi olalla. Et ollut enää opastamassa ja tukemassa minua.

Olen saanut sinulta suuren henkisen perinnön. Kyse ei ole mammonasta tai tavarasta, vaan jostakin paljon suuremmasta. Annoit lukuinnostuksen. Kiinnostuksen historiaan. Monessa asiassa minulla on yhä opittavaa sinulta. Toivon tuon perinnön siirtyvän myös lapsilleni.

Synnyit Hiitolassa Luovutetussa Karjalassa. Olit vasta pieni poika joutuessasi jättämään kotisi. Et ollut vielä neljääkään isäsi kaatuessa Kollaalla. Kollaa kesti mutta Iisakki ei. Evakkotie toi lopulta Poriin. Porista he saitte pienen tilan.  Kouluttauduitte agrologiksi, mutta maailman muuttuessa sinusta ei tullut maanviljelijää vaan osastopäällikkö ja pienestä tilasta historiaa.

------

Isä on nyt siunattu läheisten läsnäollessa. Tilaisuus oli kaunis. Kesä oli vehreimmillään.


Kiitos isä kaikesta

8 kommenttia:

  1. Lämpöisin osanottoni suureen suruusi Minna. Kuvasit niin tavattoman kauniisti ja koskettavasti suhdettanne, rakkautta ja henkistä perintöä, minkä isältäsi olet saanut. Vaikka he siis lähtevätkin, he jäävät meihin sekä tuleviin polviin.

    Toivon sinulle lempeää surupolkua ja kaunista kesää kaiken kaipauksen keskelle. ♥

    VastaaPoista

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan